""Lukeekohan tuossa mitään tärkeää?"
Kameramies ei pysynyt vauhdissa mukana...
Tilannekuva
Pitäähän sitä kaiken riehumisen jälkeen rentoutuakin
maanantai 31. tammikuuta 2011
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
Vauhti-viikonloppu!
Perjantaina käytiin Itärannassa vähän juoksentelemassa vapaana. Ei tullut kuin pari ihmistä ja koiraa vastaan, oli tosi rauhallista. Juoksentelin pitkin poikin hankea ja kanniskelin oksia ylpeänä häntä pystyssä kuin mikäkin!
Minusta on kivaa kaivautua kuono edellä kinoksiin - välillä menen niin vauhdilla ettei minusta näy kuin takapää, loppuosa minusta on lumessa! Taidan etsiä vähän liiankin innokkaasti herkkuja lumesta...
Illalla oltiin jäällä leikkimässä. Minulle heitettiin lelua ja hain sitä tosi innokkaasti ja sain aina herkun ja paljon rapsutuksia kun toin lelun uudestaan heitettäväksi. Lopun ajasta noutamiseen kyllästyttyäni juoksin pää kolmantena jalkana hangessa - niin kovaa kuin näillä jaloilla pääsee! En kuitenkaan saanut nukkua rauhassa, kun mentiin melkein heti sen jälkeen Ronjaa moikkaamaan - koko kerrostalo kaikui kun me taas riehuttiin vanhaan tapaan :-D Kyllä uni maittoi!
Lauantai-aamuna lähdettiin Kokan kanssa aamukävelylle jäälle ja mentiin kylään Kokan mummolaan. Sain siellä kaikenlaisia herkkuja, nam! Porhallettiin myös tosi syvässä lumessa ja syötiin kaisloja - välillä oli suu niin täynnä että oikein pursusi suupielistä kaislan"raatoja".
Soile ja Sonja tulivat vahtimaan minua lauantaina, Hohtokin tuli mukaan. Olin kuulemma tosi nätisti ja vaikka väsytti, en millään malttanut nukkua. Kun Emilia tuli illalla takaisin, lähdettiin jäälle riekkumaan - yritin kovasti pysyä Hohdon vauhdissa mukana mutta eihän se ollut mahdollista! Hohto on niin nopea - niinhän niiden huskien pitääkin ;-) Kuvia ei saatu, oli niin pimeää... Mentiin myös illaksi Hohdon kotiin käymään ja pääsin leikkimään lapsien kanssa. Lauantai-iltana nukahdinkin heti iltaruuan jälkeen ja kuorsasin sikeästi aamuun asti.
Tänään, sunnuntaina lähdettiin aamulenkille metsään vapaana juoksemaan, otettiin lelukin mukaan mutta enhän minä jaksanut sen kanssa leikkiä - tuuli niin kovasti, että kaikki oksat ja roskat olivat paljon kiinnostavampia! Tuli taas mukavia ihmisiä vastaan, kovasti rapsuttelivat ja kehuivat nätiksi pojaksi :-)
Tunnin päästä lähdetään taas Kokan kanssa iltakävelylle (lue: -juoksulle), nyt nukun tyytyväisenä omassa pedissäni ja kerään voimia jotta voitan taas Kokan painissa!
Ensi viikon tiistaina rokotuksille - APUA!
Minusta on kivaa kaivautua kuono edellä kinoksiin - välillä menen niin vauhdilla ettei minusta näy kuin takapää, loppuosa minusta on lumessa! Taidan etsiä vähän liiankin innokkaasti herkkuja lumesta...
Illalla oltiin jäällä leikkimässä. Minulle heitettiin lelua ja hain sitä tosi innokkaasti ja sain aina herkun ja paljon rapsutuksia kun toin lelun uudestaan heitettäväksi. Lopun ajasta noutamiseen kyllästyttyäni juoksin pää kolmantena jalkana hangessa - niin kovaa kuin näillä jaloilla pääsee! En kuitenkaan saanut nukkua rauhassa, kun mentiin melkein heti sen jälkeen Ronjaa moikkaamaan - koko kerrostalo kaikui kun me taas riehuttiin vanhaan tapaan :-D Kyllä uni maittoi!
Lauantai-aamuna lähdettiin Kokan kanssa aamukävelylle jäälle ja mentiin kylään Kokan mummolaan. Sain siellä kaikenlaisia herkkuja, nam! Porhallettiin myös tosi syvässä lumessa ja syötiin kaisloja - välillä oli suu niin täynnä että oikein pursusi suupielistä kaislan"raatoja".
Soile ja Sonja tulivat vahtimaan minua lauantaina, Hohtokin tuli mukaan. Olin kuulemma tosi nätisti ja vaikka väsytti, en millään malttanut nukkua. Kun Emilia tuli illalla takaisin, lähdettiin jäälle riekkumaan - yritin kovasti pysyä Hohdon vauhdissa mukana mutta eihän se ollut mahdollista! Hohto on niin nopea - niinhän niiden huskien pitääkin ;-) Kuvia ei saatu, oli niin pimeää... Mentiin myös illaksi Hohdon kotiin käymään ja pääsin leikkimään lapsien kanssa. Lauantai-iltana nukahdinkin heti iltaruuan jälkeen ja kuorsasin sikeästi aamuun asti.
Tänään, sunnuntaina lähdettiin aamulenkille metsään vapaana juoksemaan, otettiin lelukin mukaan mutta enhän minä jaksanut sen kanssa leikkiä - tuuli niin kovasti, että kaikki oksat ja roskat olivat paljon kiinnostavampia! Tuli taas mukavia ihmisiä vastaan, kovasti rapsuttelivat ja kehuivat nätiksi pojaksi :-)
Tunnin päästä lähdetään taas Kokan kanssa iltakävelylle (lue: -juoksulle), nyt nukun tyytyväisenä omassa pedissäni ja kerään voimia jotta voitan taas Kokan painissa!
Ensi viikon tiistaina rokotuksille - APUA!
torstai 27. tammikuuta 2011
Vauvakarva katoaa!
Voi ei, minusta alkaa kasvaa aikuinen, iso paimenkoira! Selässä on keksinvärinen viiru karkeaa karvaa, aikuiskarvaa! Kohta en olekaan enää pieni, suloinen pentu... Mutta käytökseni ei kyllä muutu mihinkään vaikka kasvankin ;-)
Äsken käytiin taas metsässä leikkimässä. Sain olla vapaana ja viiletin jo pitkällä kun takanapäin kuului haukuntaa. Sieltä tuli iso collie, Rudi. Rudi olikin ihan kiltti, vaikka innostuinkin tapaamisesta. Lähdettiin yhdessä tarpomaan uusia polkuja joille ei vielä oltu uskallettu lähteä. Reippaasti mentiin pientä lumista polkua pitkin, joka veikin ihan lähelle. Löytyipä taas uusi reitti! :-) Rudista ei nyt kuvia saatu (kameran akku sanoi sopimuksen irti), mutta tässä vähän kuvia minusta (niitähän ei voi koskaan olla liikaa!!):
Äsken käytiin taas metsässä leikkimässä. Sain olla vapaana ja viiletin jo pitkällä kun takanapäin kuului haukuntaa. Sieltä tuli iso collie, Rudi. Rudi olikin ihan kiltti, vaikka innostuinkin tapaamisesta. Lähdettiin yhdessä tarpomaan uusia polkuja joille ei vielä oltu uskallettu lähteä. Reippaasti mentiin pientä lumista polkua pitkin, joka veikin ihan lähelle. Löytyipä taas uusi reitti! :-) Rudista ei nyt kuvia saatu (kameran akku sanoi sopimuksen irti), mutta tässä vähän kuvia minusta (niitähän ei voi koskaan olla liikaa!!):
Hurrrrjaa vauhtia viilettäen!
Susi? Vai paimenkoira?
""Nuuh, nuuh... Kukas tähän on viestin jättänyt?..."
"I'm coming!"
Nyt olen ihan puhki poikki ja nukahdinkin melkein heti reissun jälkeen.
Kynsisakset ja karsta on käynyt hyvin tutuksi, joka päivä vähän katsellaan ja kokeillaan, yksi päivä olin niin tuohtunut kynsisaksiin että olin niitä vähän maistellut... Mokomat sakset!
Karsta maistuu tosi hyvälle myös, mieluummin puren sitä (auts!) kuin haluaisin harjausta. Onneksi saan aina namipalan ja paljon kehuja kun olen niin nätisti toimenpiteiden ajan! Namit kelpaa aina... Olen oikea rohmusuu!
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Olen päässyt nyt joka päivä metsään vapaaksi juoksentelemaan. Minulle on piilotettu nameja, joita voin hangesta sitten etsiä. Välillä täytyy näyttää vähän suuntaa, kun en vielä oikein tajua miten tuota nenää oikein käytetään...
Kauhean kauas en ole vielä uskaltanut lähteä yksin, mutta Kokan kanssa käydään vähän pidemmälläkin tutkimassa jäniksen jälkiä...
Kassun persoonallinen hymy
Kauhean kauas en ole vielä uskaltanut lähteä yksin, mutta Kokan kanssa käydään vähän pidemmälläkin tutkimassa jäniksen jälkiä...
"Noh, leikittäiskö?"
 |
| Uusi kaulapanta, siinä on asennetta! |
"Mitäs sitten seuraavaksi?"
Tyhjästä ketsuppipullosta saa kivan lelun, kun sinne laittaa nameja!
"Olen vähän hassu"
lauantai 22. tammikuuta 2011
Tekevälle sattuu
Torstaina käväistiin treeneissä ja leikkimässä Henkan, Nikin, Pepin, oman isäni Jallun, Moonan ja monen muun kanssa. Komensin kaikkia, paitsi omaa isääni!
Eilen käytiin jäällä leikkimässä ja tänään oltiin metsässä tutkimassa jänisten jälkiä. Tavattiin myös Koka ja mentiin läheiselle kentälle peuhaamaan. Riehuttiin sen verran kovasti, että korvaani oli tullut pieni vekki, josta tuli verta. Se ei menoa haitannut, vähän hierottiin lunta haavaan ja kotona sitten puhdistettiin ja apteekista käytiin ostamassa puhdistuspuuteria. Minulle käytiin ostamassa myös aktivointileluja, esim. sellainen lauta joka pyörii ja sen alle voi piilottaa nameja. En oikein tajunnut ideaa aluksi, mutta pienellä ohjeistuksella löysinkin kaikki namit piiloistaan! Sain myös uuden lelun, jota riepottelinkin antaumuksellisesti pitkin kämppää!
Eilen käytiin jäällä leikkimässä ja tänään oltiin metsässä tutkimassa jänisten jälkiä. Tavattiin myös Koka ja mentiin läheiselle kentälle peuhaamaan. Riehuttiin sen verran kovasti, että korvaani oli tullut pieni vekki, josta tuli verta. Se ei menoa haitannut, vähän hierottiin lunta haavaan ja kotona sitten puhdistettiin ja apteekista käytiin ostamassa puhdistuspuuteria. Minulle käytiin ostamassa myös aktivointileluja, esim. sellainen lauta joka pyörii ja sen alle voi piilottaa nameja. En oikein tajunnut ideaa aluksi, mutta pienellä ohjeistuksella löysinkin kaikki namit piiloistaan! Sain myös uuden lelun, jota riepottelinkin antaumuksellisesti pitkin kämppää!
Täältä tullaan, pois alta risut ja männynkävyt!
Noh, tuutko tänään vai huomenna? Mennään jo!
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Aika rientää touhutessa
Tässä on ehtinyt jo viikko vierähtää nopeasti!
Uusia ihmisiä ja koiria on nähty, kaikkia menen tervehtimään häntä iloisesti heiluen eikä merkkiäkään ujoudesta. Olen kuulemma epätavallinen valkkari, niin monet vieraat sanovat... Ennakkoluuloja, pyh. Minä tykkään vaan kaikesta :-)
Viime viikonloppuna oltiin vanhemmilla kylässä, naapurin kultaiseen noutajaan törmättiin aina aamulenkillä ja tietysti leikkiä piti joka kerralla. Oksensin aika ison kiven lauantai-aamuna, olen aikamoinen imuri... Syön kaiken mitä nenäni eteen sattuu - oli se sitten syötävää tai ei. Huonekaluihin en ole vielä ehtinyt koskea hampaillani (josta ihmiset ovat vielä hyvin kiitollisia), mutta yhden lasioven tönäisin sirpaleiksi tv-tasosta. Taisin vähän sitä pelästyä, onneksi ei tassuihin tullut mitään sirpaleita. Opinpahan siitäkin ettei kannata remuta niin kamalasti sisällä.
Maha on ollut nyt ensimmäisiä kertoja sekaisin, olen saanut paljon kaikkea uutta syötävää ja löysin yksi päivä kokonaisen namipussin jonka söin kokonaan. Siitähän mahani ei oikein tykännyt ja Teho-Baktia on nyt syöty. Kotiruokaa olen saanut päivisin nappuloiden seassa, myös rustoluita, raakaa jauhelihaa ja siankorvia. Kaikki menee nopeasti alas, ikinä en jätä kuppia tyhjäksi!
Pari päivää sitten tavattiin uusi leikkitoveri! 10 viikon ikäinen tyttö, Amerikan Akitan pentu Koka asuu ihan naapuritalossa ja sen kanssa käytiinkin tänään remuamassa (kuvia alhaalla)! Tyttö on kova komentamaan minua ja välillä tulee kunnon ärripurrimaisuuksia kun olen itsekin melkoinen johtaja - ainakin mielestäni. Välillä on kuitenkin annettava Kokalle voitto, on se aikamoinen pomottaja ;-)
Sunnuntaina käytiin Nikin kanssa leikkimässä, Minna tuli myös mukaan. Tästäkin kuvia alhaalla, kiitos Minnalle kuvista! Riehuttiin Nikin kanssa sen verran vauhdikkaasti, että satutin jalkani. Seuraavana päivänä ei kuitenkaan jalassa ollut mitään vikaa, olen vain tällainen draamaprinssi...
Rokotukset lähestyvät, madotuskuuri alkaa luultavasti jo tämän viikon lopulla.
Tässä kuitenkin kuvia viikon tapahtumista:
Uusia ihmisiä ja koiria on nähty, kaikkia menen tervehtimään häntä iloisesti heiluen eikä merkkiäkään ujoudesta. Olen kuulemma epätavallinen valkkari, niin monet vieraat sanovat... Ennakkoluuloja, pyh. Minä tykkään vaan kaikesta :-)
Viime viikonloppuna oltiin vanhemmilla kylässä, naapurin kultaiseen noutajaan törmättiin aina aamulenkillä ja tietysti leikkiä piti joka kerralla. Oksensin aika ison kiven lauantai-aamuna, olen aikamoinen imuri... Syön kaiken mitä nenäni eteen sattuu - oli se sitten syötävää tai ei. Huonekaluihin en ole vielä ehtinyt koskea hampaillani (josta ihmiset ovat vielä hyvin kiitollisia), mutta yhden lasioven tönäisin sirpaleiksi tv-tasosta. Taisin vähän sitä pelästyä, onneksi ei tassuihin tullut mitään sirpaleita. Opinpahan siitäkin ettei kannata remuta niin kamalasti sisällä.
Maha on ollut nyt ensimmäisiä kertoja sekaisin, olen saanut paljon kaikkea uutta syötävää ja löysin yksi päivä kokonaisen namipussin jonka söin kokonaan. Siitähän mahani ei oikein tykännyt ja Teho-Baktia on nyt syöty. Kotiruokaa olen saanut päivisin nappuloiden seassa, myös rustoluita, raakaa jauhelihaa ja siankorvia. Kaikki menee nopeasti alas, ikinä en jätä kuppia tyhjäksi!
Pari päivää sitten tavattiin uusi leikkitoveri! 10 viikon ikäinen tyttö, Amerikan Akitan pentu Koka asuu ihan naapuritalossa ja sen kanssa käytiinkin tänään remuamassa (kuvia alhaalla)! Tyttö on kova komentamaan minua ja välillä tulee kunnon ärripurrimaisuuksia kun olen itsekin melkoinen johtaja - ainakin mielestäni. Välillä on kuitenkin annettava Kokalle voitto, on se aikamoinen pomottaja ;-)
Sunnuntaina käytiin Nikin kanssa leikkimässä, Minna tuli myös mukaan. Tästäkin kuvia alhaalla, kiitos Minnalle kuvista! Riehuttiin Nikin kanssa sen verran vauhdikkaasti, että satutin jalkani. Seuraavana päivänä ei kuitenkaan jalassa ollut mitään vikaa, olen vain tällainen draamaprinssi...
Rokotukset lähestyvät, madotuskuuri alkaa luultavasti jo tämän viikon lopulla.
Tässä kuitenkin kuvia viikon tapahtumista:
Nikin kanssa riehutaan
Kassu poseeraa
"Murr, olen pelottava pieni mies... "
Siperianhusky Hohtoa käytiin moikkaamassa
"Hehee, puren Hohtoa jalasta... Eikä se sano mitään!! "
Wihii, vauhti päällä!
Kokan kanssa jäällä
"Hei, tuu leikkimään!"
Viikonloppuna pääsen tutustumaan koirahoitolaan. Mitähän sanon hevosista, jotka ovat hoitolan pihalla?
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
Uuden opettelua ja käytöstapoja
Koirakavereita ollaan käyty katsomassa ja riehuttu. Hihnassa kävely sujuu jo paremmin kuin ekoina päivinä, paitsi kaikki vastaantulevat ihmiset ja koirat pitäisi käydä moikkaamassa! Varsinkin lastenvaunut ja vanhukset ovat kiinnostavia.
Yksinolo on ollut tässä vaiheessa vaikein opetella. Minulle hankittiin sellainen D.A.P.-haihdutin, jonka pitäisi tuottaa rauhoittavaa tunnetta. Yöllä olenkin ollut tosi rauhassa, yleensä tykkään riehua ja tuhota jotakin...
Korvani ovat kuulemma ihan hassut - nukkumisen jälkeen ne taipuvat ties minkälaisiin asentoihin ja näytän välillä ihan hassulta kun toinen korva osoittaa ylös ja toinen sivulle!
Huomenna olisi tarkoitus mennä illalla valkkareiden koirakoululle tutustumaan ja leikkimään Nikin kanssa.
Yksinolo on ollut tässä vaiheessa vaikein opetella. Minulle hankittiin sellainen D.A.P.-haihdutin, jonka pitäisi tuottaa rauhoittavaa tunnetta. Yöllä olenkin ollut tosi rauhassa, yleensä tykkään riehua ja tuhota jotakin...
Korvani ovat kuulemma ihan hassut - nukkumisen jälkeen ne taipuvat ties minkälaisiin asentoihin ja näytän välillä ihan hassulta kun toinen korva osoittaa ylös ja toinen sivulle!
Huomenna olisi tarkoitus mennä illalla valkkareiden koirakoululle tutustumaan ja leikkimään Nikin kanssa.
torstai 6. tammikuuta 2011
Kuvia
Vihdoinkin niitä kuvia ensimmäiseltä viikolta uudessa kodissa!:
Kassu riehuu wc-paperirullan kanssa! (Piilotin sinne nameja)
Henkka käväisi vierailulla - ja heti pojat olivat kavereita! :-)
Kassu käväisi myös "mummolassa"
Uusi näyttelyhäkki on tosi kiva, siellä on kiva leikkiä ja nukkua.
Omalta viltiltä on kiva syödä herkkuja (rustoluuta).
Leikin ja riehumisen ohella ehtii myös nukkua - ja sekin tehdään tyylillä! ;-)
tiistai 4. tammikuuta 2011
Koirakavereita
On tässä monta päivää jo mennyt ja tosi nopeasti! Ollaan nähty Henkka, Niki, Hohto ja Ronja monen monta kertaa. Henkan kanssa riehuttiin täällä kotona sisällä ja ulkona, Niki tuli myöhemmin päivällä moikkaamaan ja vähän irvisteli minulle - taisin olla vähän liian innokas :-) Toivottavasti näemme usein, molemmat kaverit oli tosi kivoja!
Ronjaa ollaan käyty katsomassa jo moneen otteeseen. Ronjan kanssa on superkivaa leikkiä, välillä haukutaan ja välillä levätään.
Eilen käväistiin Henrietalla.Henrietta tykkäsi minusta kovasti, kiersin ison talon ympäri moneen otteeseen ja yhden oven takana haistoin uusia kavereita, 3 koiraa Anaksi, Pachuli ja Lili. Ne haukkuivat minulle ja olin aika epävarma, mutta vähän haistelin oven alta tyttöjä. Joskus myöhemmin kun olen tarpeeksi iso, niin pääsen tutustumaan heihin ihan kuonokkain.
Tänään oli aikamoinen päivä. Kun minut on jätetty yksin pariksi tunniksi, olen ikävöinyt kovasti ja ulvonut - eihän minua vaan ole hylätty?! Jotkut tässä samassa talossa asuvista ei ole oikein tykänneet kun olen osoittanut mielipiteeni yksinolosta - onneksi on myös niitä jotka tulevat rapsuttelemaan ja moikkaavat rapussa. Tänään Ronja tuleekin seurakseni tänne, ettei minun tarvitse olla ihan yksin. Yksinoloharjoituksia tehdään kuitenkin ahkerasti ja ehkä joku päivä osaan olla hetken aikaa yksin... Olen aika nopea oppimaan ;-)
Siperianhusky Hohtoa käytiin moikkaamassa. Leikittiin olohuoneessa villisti ja pihallakin peuhattiin lumessa - Hohto juoksee kyllä niin nopeasti etten meinaa näillä isoilla, kömpelöillä tassuilla pysyä perässä... Lennän aina mukkelis makkelis, mutta se ei haittaa, ylös vaan ja taas perään! Samassa perheessä oli paljon lapsia ja niitä menin reippaasti morjestamaan, ei tietoakaan että olisin arastellut! Varsinkin 3-vuotias Nino oli kiinnostava otus, sen syliin oli kiva kiivetä ja nuolla kasvot ihan läpimäräksi. Amanda oli ostanut uuden, kivan lelun minulle!
Shoppailtiin myös samalla, Mustista&Mirristä haettiin näyttelyhäkki ja koulutusnameja. Kummatkin kelpasivat, vein Minnan tuoman rustoluun häkkiin ja siellä natustin sitä tyytyväisenä, taisin ottaa pienet tirsatkin siellä.
Tässä Minnan lähettämiä kuvia eilisestä, kun tapasin Henkan ja Nikin:
Ronjaa ollaan käyty katsomassa jo moneen otteeseen. Ronjan kanssa on superkivaa leikkiä, välillä haukutaan ja välillä levätään.
Eilen käväistiin Henrietalla.Henrietta tykkäsi minusta kovasti, kiersin ison talon ympäri moneen otteeseen ja yhden oven takana haistoin uusia kavereita, 3 koiraa Anaksi, Pachuli ja Lili. Ne haukkuivat minulle ja olin aika epävarma, mutta vähän haistelin oven alta tyttöjä. Joskus myöhemmin kun olen tarpeeksi iso, niin pääsen tutustumaan heihin ihan kuonokkain.
Tänään oli aikamoinen päivä. Kun minut on jätetty yksin pariksi tunniksi, olen ikävöinyt kovasti ja ulvonut - eihän minua vaan ole hylätty?! Jotkut tässä samassa talossa asuvista ei ole oikein tykänneet kun olen osoittanut mielipiteeni yksinolosta - onneksi on myös niitä jotka tulevat rapsuttelemaan ja moikkaavat rapussa. Tänään Ronja tuleekin seurakseni tänne, ettei minun tarvitse olla ihan yksin. Yksinoloharjoituksia tehdään kuitenkin ahkerasti ja ehkä joku päivä osaan olla hetken aikaa yksin... Olen aika nopea oppimaan ;-)
Siperianhusky Hohtoa käytiin moikkaamassa. Leikittiin olohuoneessa villisti ja pihallakin peuhattiin lumessa - Hohto juoksee kyllä niin nopeasti etten meinaa näillä isoilla, kömpelöillä tassuilla pysyä perässä... Lennän aina mukkelis makkelis, mutta se ei haittaa, ylös vaan ja taas perään! Samassa perheessä oli paljon lapsia ja niitä menin reippaasti morjestamaan, ei tietoakaan että olisin arastellut! Varsinkin 3-vuotias Nino oli kiinnostava otus, sen syliin oli kiva kiivetä ja nuolla kasvot ihan läpimäräksi. Amanda oli ostanut uuden, kivan lelun minulle!
Shoppailtiin myös samalla, Mustista&Mirristä haettiin näyttelyhäkki ja koulutusnameja. Kummatkin kelpasivat, vein Minnan tuoman rustoluun häkkiin ja siellä natustin sitä tyytyväisenä, taisin ottaa pienet tirsatkin siellä.
Tässä Minnan lähettämiä kuvia eilisestä, kun tapasin Henkan ja Nikin:
( Kuvat © Elina Paasi )
Lisää kuvia lupaan huomiseksi!
lauantai 1. tammikuuta 2011
Uusi koti
Torstaina minut haettiin pois äidin ja siskojen Bean ja Bertan luota. Pitkän ajomatkan aikana täytyikin vähän protestoida, eihän sitä nyt ihan kaikkea voi sulattaa yhdellä kertaa! Välillä kuitenkin alkoi nukuttaa ja maisemienkatselu vaihtui uneksi Minnan sylissä.
Ensimmäisenä yönä pistin mekkalaksi. Ihan uudet hajut ja paikat, apua mihin minut onkaan tuotu?! Oma petikin oli laitettu ja siinä vanhasta kodista tuotu äidiltä ja omilta hajuilta tuoksuva viltinpalanen. Siihen hetken ihmeteltyäni käperryinkin ja nukuin sikeästi aamuun asti.
Ensimmäiset päivät olen riehunut ja nuuskutellut paikat läpi. Ne kummat otukset tuolla häkissä ovat kuulemma marsuja. Yritin niitä tervehtiä ja häntäänikin heilautin, mutta eivät ne oikein ymmärtäneet, pitävät ihan outoa ääntäkin. Ne syövät kummallisen makuista heinää ja välillä juoksevat hurjasti häkissään. Ei noista oikein ota selvää...
Tietokoneen johto ja kengät ovat ehdottomasti kivoja, varsinkin kun tuo ihminen niitä piilottelee ja kieltää koskemasta. Onneksi on löytynyt kivoja leluja, varsinkin sellainen röhkivä porsaslelu on tosi hassu! Sille täytyy vähän haukkua, tiedä mitä sillä on mielessä!
Ruokapalvelu toimii, olen saanut myös herkkuja sen lisäksi. Rapsutuksia riittää, syliinkin pääsee jos oikein nätisti napittaa silmiin!
Perjantaiyönä kuului hurjia pamauksia ja valoja välkkyi, kuulemma ilotulituksia uuden vuoden kunniaksi. Ei meikämanneen oikein tehonnut, olkoon kuinka hienoja hyvänsä - piti vähän itkeä ja yritin syliin hypätä, jos vaikka siellä olisi turvallisempaa! Vähän ajan päästä nukahdin huomatessani ettei asia ollutkaan niin paha miltä kuulosti.
Tänään käväistiin taas autolla ja tehtiin pieni ajelukierros. Hui kamala kun oli yksinäistä siellä takaosassa! Pitihän sitä mieltä osoittaa hurjasti ulvomalla, ei minua voi hylätä näin! Loppumatkasta rauhoituin, varsinkin kun ennen sitä oltiin käyty katsomassa Ronjaa, kerrynterrieri tyttöä. Oli jännän näköinen, kihara ja silmiäkään ei näkynyt. Piti piiloutua ihmisten jalkojen taakse, vähän täytyi tietysti tassulla läimiä josko tämä olisikin ihan mukava kaveri. Vähän ajan päästä leikittiinkin villisti, ai että oli kivaa jahdata! Löysin kivoja leluja ja sain uudet valjaatkin mukaani. En oikein niistä välitä, valjaita ja hihnaa on kivempi purra ja repiä.
Huomenna pääsen kuulemma tutustumaan uuden ihmiseni perheeseen, siellä odotellaan jo kovasti minua!
Ensimmäisenä yönä pistin mekkalaksi. Ihan uudet hajut ja paikat, apua mihin minut onkaan tuotu?! Oma petikin oli laitettu ja siinä vanhasta kodista tuotu äidiltä ja omilta hajuilta tuoksuva viltinpalanen. Siihen hetken ihmeteltyäni käperryinkin ja nukuin sikeästi aamuun asti.
Ensimmäiset päivät olen riehunut ja nuuskutellut paikat läpi. Ne kummat otukset tuolla häkissä ovat kuulemma marsuja. Yritin niitä tervehtiä ja häntäänikin heilautin, mutta eivät ne oikein ymmärtäneet, pitävät ihan outoa ääntäkin. Ne syövät kummallisen makuista heinää ja välillä juoksevat hurjasti häkissään. Ei noista oikein ota selvää...
Tietokoneen johto ja kengät ovat ehdottomasti kivoja, varsinkin kun tuo ihminen niitä piilottelee ja kieltää koskemasta. Onneksi on löytynyt kivoja leluja, varsinkin sellainen röhkivä porsaslelu on tosi hassu! Sille täytyy vähän haukkua, tiedä mitä sillä on mielessä!
Ruokapalvelu toimii, olen saanut myös herkkuja sen lisäksi. Rapsutuksia riittää, syliinkin pääsee jos oikein nätisti napittaa silmiin!
Perjantaiyönä kuului hurjia pamauksia ja valoja välkkyi, kuulemma ilotulituksia uuden vuoden kunniaksi. Ei meikämanneen oikein tehonnut, olkoon kuinka hienoja hyvänsä - piti vähän itkeä ja yritin syliin hypätä, jos vaikka siellä olisi turvallisempaa! Vähän ajan päästä nukahdin huomatessani ettei asia ollutkaan niin paha miltä kuulosti.
Tänään käväistiin taas autolla ja tehtiin pieni ajelukierros. Hui kamala kun oli yksinäistä siellä takaosassa! Pitihän sitä mieltä osoittaa hurjasti ulvomalla, ei minua voi hylätä näin! Loppumatkasta rauhoituin, varsinkin kun ennen sitä oltiin käyty katsomassa Ronjaa, kerrynterrieri tyttöä. Oli jännän näköinen, kihara ja silmiäkään ei näkynyt. Piti piiloutua ihmisten jalkojen taakse, vähän täytyi tietysti tassulla läimiä josko tämä olisikin ihan mukava kaveri. Vähän ajan päästä leikittiinkin villisti, ai että oli kivaa jahdata! Löysin kivoja leluja ja sain uudet valjaatkin mukaani. En oikein niistä välitä, valjaita ja hihnaa on kivempi purra ja repiä.
Huomenna pääsen kuulemma tutustumaan uuden ihmiseni perheeseen, siellä odotellaan jo kovasti minua!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)