Eilen illalla lähdettiin 10 jälkeen iltalenkille. Oli jo vähän hämärää ja hiljaista, joten hiekkatiellä pääsin vapaaksi. Ei aikaakaan kun vainusin kissan pusikossa. Nanosekunti ja olin kadonnut! Menin kissan perässä, kuului vain hurjaa ryminää kun menin pusikossa täyttä vauhtia. Hetken kuluttua, kuuloni palauduttua tästä ajojahdista kuulin, kun minua huudeltiin. Tulin melkein yhtä kovaa vauhtia takaisin... ja, tämän näköisenä tultiin lenkiltä kotiin:
 |
Ikinä en oo mitään pahaa tehny... |
Kyllä Emiliaa nauratti, kun tulin tämänäköisenä takaisin! Pieni mutakylpy kuuluu asiaan, aina välillä ;-) Iltapesun paikkahan se oli, vaikka enimmät hieroinkin Emilian vaatteisiin... *huoh*
Tänä aamuna tavattiin dobermanni
Roosa, joka asuu tässä ihan meidän lähellä. Ollaan Roosa tavattu aiemminkin, nyt lähdettiin yhdessä aamulenkille kun törmättiin taas. Olin koko ajan Roosan kimpussa, vaikkei se minusta oikein tykännyt. Juoksi karkuun - ja KOVAA muuten juoksikin! Hyvä että perässä pysyin.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti